Alkutaival

Suomen Silmähoitajat ry. on perustettu Tampereella 8.12.1990. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistys on valtakunnallinen ja poliittisesti sitoutumaton.

Silmäsairaanhoitajat olivat kokoontuneet yhteiseen koulutukseen jo vuonna 1969, jolloin Sairaanhoitajapäivien yhteydessä heille oli järjestetty oma ohjelmapäivä Silmäklinikalle. Seuraavasta vuodesta eteenpäin järjestettiin 1-2 – päiväiset opintopäivät joka toinen vuosi. Vastuu päivistä oli vuorollaan kullakin yliopistollisella keskussairaalalla. Kierros alkoi Tampereelta. ” Vieno kellonsoitto ” ilmoittamassa opintopäiviä avatuiksi kuultiin ensimmäisen kerran Kuopiossa vuonna 1984. Tampereen opintopäivillä vuonna 1990 todettiin tarve perustaa oma yhdistys.

Perustamiskokouksessa oli läsnä seitsemän ( 7 ) sairaanhoitajaa: Päivi Mattila ( TAYS ), Anja Marttila ( TAYS ), Annikki Mikkola ( Etelä-Saimaan KS ), Terttu Myöhänen ( Kuopion YO ), Marja-Liisa Taubert ( TAYS ), Eila Typpö ( Keski-Pohjanmaan KS ) ja Eila Välimaa ( TAYS )

Kuluneiden vuosien aikana yhdistyksen nimessä on tapahtunut hienosäätöä. Suomen Silmähoitajat ry. – Finlands Ögönskötare rf. kertoo yhdistyksen kaksikielisyydestä ja kansainvälisyydestä.

Logo

Yhdistyksen logo ” silmään tipahtava tippa ” on valokuvaaja Kari Nummelinin suunnittelema ( hyväksytty vuonna 2002 ). Suunnittelija sanoo tämän kuvaavan yhtä keskeistä elementtiä silmäpotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa eli lääkityksen toteuttamista.

Yhdistyksen säännöt

Perustetun yhdistyksen tarkoituksena oli ja on edelleen kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä, valvoa aatteellisia ja ammatillisia etuja sekä kehittää kansainvälistä yhteistyötä.

Tämän toteuttamiseksi yhdistys ( yhdistyksen ensimmäiset säännöt ) järjestää neuvottelu – ja opintotilaisuuksia, antaa lausuntoja, toimii terveydenhuollon eri yksiköiden yhteistyön kehittämiseksi ja on yhteistyössä terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa. Sääntöihin on yhdistyksen toiminta-aikana lisätty myös seuraavat kohdat: harjoittaa julkaisutoimintaa mahdollisuuksien mukaan ja myöntää apurahoja tutkimustyöhön tai opinto- / koulutusmatkoja varten.

Liittymisoikeus

Liittymisoikeus uuteen Silmähoitajat-yhdistykseen oli kaikilla silmäpotilaiden hoitoon osallistuvilla tai siitä kiinnostuneilla silmätautien parissa työskentelevillä henkilöillä. Ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa oli tavoitteena saada jäseniksi kaikki silmäpotilaiden hoitotyötä tekevät henkilöt. Ensimmäisessä talousarviossa oli laskettu, että 50 markan suuruisen jäsenmaksun maksaa 200 jäsentä, mikä tekee yhteensä 10 000 markkaa. Se oli puolet yhdistyksen tuloista vuodelle 1992. Toinen 10 000 markan summan arvioitiin tulevan kaihipotilaiden hoidosta tehtyjen opetusvideoiden myynnistä. Lääketehdas Leiras ja edustaja Tapani Walin oli hankkinut videoita annettavaksi lahjana vastaperustetulle yhdistykselle sen alkupääomaksi.

Yhdistyksen toimintaa on kuluneiden vuosien aikana rahoitettu jäsenmaksuilla, koulutuspäivien osallistumismaksuilla, lehden mainostuloilla ja yhteistyökumppaneiden avustuksilla.

Ensimmäinen puheenjohtaja, tamperelainen Marja-Liisa Taubert käytti liittymisestä sanaa ” löyhä ”, ja siihen perustuen on yhdistykselle muodostunut laaja-alainen jäsenkunta. Ensimmäisen vuoden toimintakertomuksessa todettiin jäsenmäärän kasvaneen tyydyttävästi. Jäseniä oli 218. Jäsenmäärän kasvua edisti hallituksen pitkäaikaisimman jäsenen, kuopiolaisen Terttu Myöhäsen mukaan se, että hallituksen jäsenet edustivat alusta lähtien koko maata. 500 jäsenen määrä ” meni rikki ” syksyllä 1997. 2001 jäseniä oli 528 ja 10 vuotta myöhemmin 703 jäsentä. Tasainen jäsenmäärän lisääntyminen kertoo, että yhdistyksestä ja sen toiminnasta ollaan edelleen kiinnostuneita. Yhdistävä tekijä on silmäsairaanhoito.

Kunniajäsenet

Yhdistys on toiminta-aikanaan kutsunut kunniajäsenikseen neljä ( 4 ) henkilöä:

  • 1992 sairaanhoidon opettaja Liisa Lehto ( k. )
  • 1994 maisteri Tapani Walin ( k. 2012 )
  • 2002 yhdistyksen 1. puheenjohtaja, sairaanhoitaja Marja-Liisa Taubert ( k. 2011 )
  • sairaanhoitaja Riitta Lindelöf
  • opetushoitaja Terttu Myöhänen 2013
  • sairaanhoitaja Riitta Hiltunen 2015, joka on yksi Silmähoidon käsikirjan toimittaja

Puheenjohtajat

Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi lupautui Marja-Liisa Taubert. Hänellä oli entuudestaan järjestökokemusta sekä Sairaanhoitajaliitosta että Tehystä. Hän oli ollut perustamassa Suomen Leikkausosaston Sairaanhoitajayhdistystä sekä Pinsetti-lehteä. Marja-Liisa Taubert työskenteli sairaanhoitajana silmätautien leikkaussalissa ( TAYS ).

  • Marja-Liisa Taubert ( TAYS ) 1991 – 2000
  • Riitta Hiltunen ( TYKS ) 2001 – 2002
  • Päivi Kähärä ( Keski-Suomen KS ) 2003 – 2006
  • Jaana Hakola ( Lapin KS ) 2007 – 2008
  • Anja Korpiaho ( TAYS ) 2009 – 2012
  • Kati Nieminen 2013-

Marja-Liisa Taubert totesi ” Näkemiin ”-kirjoituksissaan, että Silmähoitaja-yhdistys pyrkii ylläpitämään silmähoitajien korkeaa ammattitaitoa muuttuvassa sairaala-maailmassa. Ja edelleen sen toiminnasta, että talkootyö, pienet kulut ja säästäväisyys ovat olleet toiminnan perusedellytys, koska tulolähteitä yhdistyksellä on niukasti. Yhdistys on vakiinnuttanut asemansa silmähoitajien hoitotyön kehittäjänä ja tiedon välittäjänä sekä osallistumalla kansainväliseen toimintaan.

Hallituksen jäsenet

Niin varsinaiset, kuin heidän varajäsenensäkin ovat edustaneet koko maata. Hallituksessa olosta on oltu kiinnostuneita, vaihtuvuutta jäsenistössä on ollut jonkin verran ja joskus hallitukseen on ollut tunkuakin. Myös yksityinen puoli on ollut edustettuna. Hallitustyöskentely on ollut puheenjohtajan ja jäsenten tiivistä yhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä ja niihin liittyvien tehtävien hoitamista. ” Suurin kiitos hallitustyöstä on onnistuneet opintopäivät ”, sanoo Jaana Hakola hallitustyötä mainostavassa kirjoituksessaan.

Silmähoitaja

Yhdistyksen perustamiskokouksessa vuonna 1990 sovittiin, että tarvittaessa lähetetään jäsenkirjeitä. Ensimmäisenä toimintavuotena niitä jaettiin kahdesti, mutta niiden sisältö koettiin niukaksi. Niinpä ensimmäisten vuonna 1991 pidettyjen opintopäivien keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousi tiedottaminen. Vuoden 1992 toimintasuunnitelmassa kohdassa ” Toiminta ” luki: ” Tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta eri ammattilehdissä. Lähetetään jäsenkirjeitä ja jäsentiedotelehti. ” Talousarviossa jäsentiedotukseen oli varattu 20 000 markkaa.

Joulukuussa 1991 tiedotettiin sairaalatuotteita valmistaville ja markkinoiville yrityksille: ” Silmä-lehti alkaa ilmestyä vuonna 1992 ” ja edelleen, että Suomen Silmähoitajat ry. alkaa toimittaa lehteä ja se lähetetään mm. yhdistyksen jäsenille ja tukimaksun maksaneille.” Lehti ilmestyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa.” Kirjeessä oli myös ilmoitushinnat ja vuoden 1992 ilmestymispäivät sekä ensimmäisen numeron teema ” Hyvä silmähoito.”

Lehti alkoi ilmestyä nimellä Silmähoitaja ja on edelleen sen niminen. Jäsenten antama palaute ensimmäisestä numerosta oli myönteistä: paperin laatu napakka, monipuolinen, selkeä kokonaisuus, lisää omanarvontuntoa, hoitotyön asiat hyviä. Lehden levikki oli 700 kappaletta. Lehti oli kahdeksansivuinen, ilman kansikuvaa. Etusivulla oli pääkirjoitus ja sisällysluettelo.. Ensimmäisen vuosien lehtien takasivuilla oli Leiraksen mainos ” Tiputtaminen helpoksi ”, missä kuvien avulla neuvottiin, miten itse voi tiputtaa silmätipan. Kansikuva oli mustavalkoinen seuraavana vuonna lehdissä 2 ja 3 ja värillisenä lehdessä 4, joka oli jo 16-sivuinen.

Lehden toimituksesta ovat vastanneet hallituksen valitsema päätoimittaja ja hallituksen jäsenistä koottu toimitusneuvosto, jonka lukumäärä on vaihdellut. Lehden päätoimittajat:

  • Marja-Liisa Taubert 1992 – 2001
  • Liisa Klemola 2002 – 2004
  • Päivi Kähärä 2004 – 2010
  • Riitta Varamäki 2011 -2013
  • Merja Korhonen 2014-

Marja-Liisa Taubert perusteli lehden tarpeellisuutta: ” Haluamme keskustella säännöllisesti lehden välityksellä, pääsemme vaihtamaan ajatuksia, saamme uutta tietoa ja tutustumme toisiimme.” Viimeisessä pääkirjoituksessaan hän totesi yhdistyksen ja erityisesti Silmähoitaja-lehden voivan hyvin.

Lehdestä annettu palaute on pysynyt hyvinkin samanlaisena päätoimittajien vaihdoista huolimatta. Lehdessä on käsitelty ammattiin liittyvien kirjoitusten ohella myös jäseniä koskevia asioita sekä hallituksen toimintaa. Lisäksi on esitelty eri silmäklinikoita ja pienempiä silmäyksiköitä enemmän tai vähemmän virallisessa muodossa.

Koulutus

Yhdistyksen tärkein tapahtuma vuosittain on ollut opintopäivät, joista myöhemmin on käytetty sanaa koulutuspäivät. Ensimmäinen opintopäivä pidettiin Helsingissä Silmäklinikalla ( HYKS ) 26.8.1991. Vastaavaa koulutusta oli järjestetty aikaisemminkin jo 20 vuoden ajan, mutta yhdistyksen toiminnan myötä opintopäivät tulivat jokavuotisiksi ja kaksipäiväisiksi sekä koko maata käsittäviksi. Päivät suunniteltiin pidettäviksi samaan aikaan ja samalla paikkakunnalla kuin Silmälääkäriyhdistyksen järjestämä koulutus, mikä lisäsi silmähoitajien mahdollisuutta osallistua runsaslukuisesti omille opintopäivilleen. Osallistujien määrä on ollut noin 200, joskus hieman yli riippuen varatun tilan suuruudesta. Halukkaita on riittänyt, aina kaikki ilmoittautuneet eivät ole mahtuneet mukaan.

Ohjelman suunnittelussa ja muutenkin päivien järjestelyssä hallitus on käyttänyt edellisillä koulutuspäivillä annettua palautetta eli ruusuja ja risuja sekä toivomuksia. Alkuvuosina ohjelmassa oli sairaalaan tutustumisia, mitkä olivat erittäin suosittuja. Samoin pidettyjä olivat alkuvaiheen sessiot, erityisaloille suunnatut omat oppimistilaisuudet. Itse varsinainen ohjelma on koostunut alan lääkärien ja hoitotyön edustajien luennoista, jotka ovat käsitelleet silmähoitajien arjessa vastaantulevia asioita sekä ajankohtaisia aiheita. Luennot ovat pääsääntöisesti olleet jälkeenpäin luettavissa Silmähoitaja-lehden sivuilla ja sittemmin yhdistyksen kotisivuilla.

Ehkä eniten mieleenpainuvia luentoja ovat olleet ns. kevennykset, joita on pidetty päivien lopuksi. Tällaisia esityksiä ovat olleet esimerkiksi vuonna 2000 Kalastajatorpalla diplomiekonomi Lenita Airiston ” Rautarouvia ja teräsmiehiä ” ja professori Kari Uusikylän ” Flow-ilmiö” trumpettisooloineen vuonna 2001.

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous on pidetty koulutuspäivien yhteydessä. Silmähoitaja-lehdessä on julkaistu virallinen kokouskutsu sekä puheenjohtajan palstalla perustelut, miksi ” kannattaa tulla mukaan ottamaan kantaa yhteisten asioiden puolesta ” ( Anja Korpiaho ). Kokouksiin osallistuneiden määrä on jäänyt niukahkoksi verrattuna päiville osallistuneiden määrään ja kokousta koskevaan palauteeseen on sisältynyt paljon huomauttamista. Kokouksen pitoajankohtaa on yritetty vaihdella, mutta tuloksetta.

Lisäkoulutus

1990-luvulla Silmähoitajayhdistys oli mukana suunnittelemassa lisäkoulutusta silmähoitajille Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Täydennyskoulutus järjestettiin kaksi kertaa, ensimmäinen koulutus 1993-1994 ja toinen 1999-2000. Tämä opistotasoinen koulutus koostui muutamista luentopäivistä ja omasta opiskelusta. Ammattikorkeakoulutasoinen lisäkoulutus ” Silmäsairauksien hoitotyö ” Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa 2005 oli aiempia vaativampi. Koulutus oli suunniteltu kestävän kahdeksan kuukautta, lähiopetuspäiviä oli 18 ja opiskeluun sisältyi kehittämistehtävä. Yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Kähärä oli mukana ohjelman suunnittelussa.

Tarvetta vastaavan opiskelun järjestämiseen on ollut edelleen, sillä toiveita ja kyselyjä siitä hallitukselle on esitetty. Hallitus on ollut yhteydessä ammattikorkeakouluihin ( Helsinki ja Tampere ) silmähoitajien erikoistumiskoulutuksen järjestämiseksi.

Puheenjohtaja Riitta Hiltunen pohti ensimmäisessä pääkirjoituksessaan ( Silmähoitaja 1 / 2001 ) silmäsairaanhoitajien hoitotyötä käsittelevän kirjallisuuden niukkuutta. Vuonna 2005 Hän esitteli Oulun koulutuspäivillä uuden oppikirjan ” Silmähoidon käsikirja ” ( WSOY 2005 ). Kirjan tekijöinä hänen lisäkseen ovat olleet Jaana Hietanen ja Heli Hirn. Kirja korvasi alan edellisen oppikirjan vuodelta 1986.

Kansainvälinen yhteistyö

Silmähoitajayhdistyksen yhtenä tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistyötä. Kussakin Pohjoismaassa oli jo toiminnassa vastaava silmähoitajayhdistys. Ensimmäinen yhteydenotto tapahtui Tanskaan huhtikuussa ja toinen Ruotsiin marraskuussa 1991 sekä esittelykirje Englantiin lähti tammikuussa 1992.

Ensimmäinen yhteistyösopimus koskien pohjoismaista yhteistyötä allekirjoitettiin vuonna 1992 puheenjohtajien kesken. Siinä sovittiin, että kukin maa vuorollaan vastaa yhteisen pohjoismaisen yhdistyksen puheenjohtahuudesta kolme ( 3 ) vuotta kerrallaan ja kolmantena vuotena puheenjohtajamaa järjestää yhteiset koulutuspäivät. Sopimuksen mukaan kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus osallistua koulutustilaisuuksiin samaan hintaan kuin isäntämaan omat jäsenet.

NCON ( Nordic Cooperation of Ophthalmic Nurses ) puheenjohtajuus oli Suomessa vuosina 1998-2000 ( puheenjohtaja Marja-Liisa Taubert ) ja toinen puheenjohtajuuskausi alkoi vuonna 2010 ( puheenjohtaja Anja Korpiaho ). Pohjoismaiset koulutuspäivät, järjestyksessä kolmannet, olivat Helsingissä Kalastajatorpalla vuonna 2000. Silmähoitaja-lehdessä 3 / 2000 kirjoitettiin päivien palautteessa mm., että ohjelman monipuolisuus ja ajankohtaisuus sai runsasta kiitosta ja oli tehnyt muiden pohjoismaiden edustajiin ( 24 ) erittäin myönteisen vaikutuksen. Näin toteutui hallituksen yksi tavoite; haluttiin näyttää pohjoismaisille kollegoille, mitä on silmäsairaanhoito Suomessa.

Vuonna 2012 Pohjoismaiset koulutuspäivät, järjestyksessä seitsemännet, olivat 24.-25.8.2012 Helsingin Pörssitalossa. Osallistujien määrä 273, heistä ulkomaisia vieraita 53. Lehdessä 3 / 2012 oli paljon päiviä koskevia kirjoituksia. Yksi niistä alkoi: ” Päivät jälleen kerran onnistuneet ja erinomaisesti valmisteltu.”

Yhdistyksen 2000-luvun toimintakertomuksessa on mainittu vuosittain osallistumisesta enenevässä määrin koulutukseen ulkomailla. Yhdistyksen jäsenet ovat pitäneet luentoja ja esittäneet postereita pohjoismaisissa kongresseissa, Englannissa sekä ESONT-kongresseissa eri puolella Eurooppaa. ESONT ( European Society of Ophthalmic Nurses and Technicians ) -kongressi järjestettiin ensi kertaa vuonna 2003. Aikaisemmin, vuodesta 1996 ESCRS ( European Society of Cataract & Refractive Surgeons ) – kongressin yhteydessä oli järjestetty hoitajille oma opintopäivä. Ensimmäinen suomalainen esitys oli vuonna 1997 sairaanhoitaja Kaija Aallon ( HYKS ) pitämä luento ” Päiväkirurgisen kaihipotilaan hoidon kehittäminen.” Jaana Hakolan opinnäytetyö, Rovaniemellä tehty video ” Santa Claus Bilateral Cataract Surgery ” voitti ensimmäisen ESONT-videokilpailun Lissabonissa vuonna 2005.

Apurahat

Yhdistys on tukenut jäsenten kansainvälistä osallistumista myöntämällä apurahoja. Apurahojen käyttötarkoitus on ollut silmähoitajien hoitotyön tukeminen, mahdollisuuden antaminen opinto- ja tutustumismatkoihin, oman erikoisalan, kielitaidon sekä ammattitaidon kehittäminen sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen. Apurahat on jaettu kerran tai kahdesti vuodessa ja ne on julistettu haettaviksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää hallitus.

Vuonna 1994 oli haettavina ensimmäiset neljä ( 4 ) apurahaa, Leirakselta ja Pharmasialta kummaltakin apuraha sekä omalta yhdistykseltä kaksi. Sittemmin apurahojen määrä on lisääntynyt. Yhdistyksen oman apurahan lisäksi 5-6 apurahaa on tullut yhdistyksen toimintaa tukevilta yhteistyökumppaneilta.

22 vuotta sitten perustettu Silmähoitajat

Yhdistyksen toiminnan ensimmäisestä kymmenestä vuodesta puheenjohtaja Marja-Liisa Taubert totesi, että yhdistys ja lehti voivat hyvin. Seuraavista kymmenestä toimintavuodesta voi sanoa, että yhdistyksen hallitukset puheenjohtajiensa johdolla ovat luotsanneet yhdistystä ja sen jäseniä silmälääketieteessä ja silmäpotilaiden hoitotyössä tapahtuneissa muutoksissa ansiokkaasti. Siitä yksi osoitus omien nettisivujen avaaminen, ajan tasalla pitäminen ja uusiminen.